sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Rosier Trilogia osa 1. Marcus & Oliver (unelmia Harrysta) K-18 | Oliver/Marcus, Oliver/lukuisia muita, Marcus/Harry

Otsikko: Marcus & Oliver (unelmia Harrysta)
Kirjoittaja: Koiranruusu
Beta: Fire
Ikäsuositus: K-18
Paritus: Oliver Wood/Marcus Flint, (Marcus/Harry), Oliver/Alicia, Oliver/Cedric, Oliver/muita
Tyylilaji: PWP painotteista draamaa johon on sekoitettu romantiikan poikasta
Varoitukset: Seksiä, Seksiin painostamisesta mainintoja, sekä alaikäisiin sekaantumista (tosin sekaantujakin on alle 18-v tai juuri täyttänyt sen) ja yleensäkin valta-aseman väärinkäyttö esillä oli se sitten iän tai muun suomaa.
Vastuuvapaus: Kiitos Rowlingille mokasta, joka mahdollisti tämän asetelman toteuttamisen ilman hyvien tekosyiden keksimistä. Eli en omista Harry Potter kirjasarjaa tai elokuvia, mikä on masentavaa.

Tiivistelmä: Hänen liikahtelunsa sai kuitenkin Oliverin vuorostaan purkautumaan, pitäjä kesti yllättävän pitkään tänään ja Marcus epäili, jonkun uusista reservipelaajista olleen ennen peliä kapteenin stressileluna.


Haasteet: FF100 sana 032. Auringonlasku, Kerää kaikki hahmot - Oliver Wood ja Saaga-haaste
K/H: Oikeasti niin klisee paritus kuin tämä onkin, se on pitkään ollut suunnitelmissa. Kun sitten silmiini sattui jostain syystä hyvin myöhässä Saaga-haaste, tajusin, kuinka loistavasti kolme ficci-ideaani toimisivat yhtenä kokonaisuutena. Samalla säästyisin pitkältä prosessilta voidessani pitää tekstit one-shotteina. Tämä seksillä doupattu draamapätkä saa kunnian aloittaa trilogian nimellä kulkevan Saagan, jotta ei päästä heti taustalla olevien salaisuuksien kimppuun, vaikka niihin tässäkin vähän viitataan.


Rosier Trilogian osa 1.
Marcus & Oliver (unelmia Harrysta)

Rohkelikon pukukopin katonrajassa olevista likaisista ikkunoista siivilöityvässä ilta-auringossa ei näkynyt juuri kuin pölyhiukkasten tanssia, mutta autiota tunnelmaa rikkoi nahkaisten polvisuojien natina ja penkin nitinä. Penkki, joka ääntä piti oli hieman sivummassa lähimpänä suihkua, mutta kauimpana ovesta hämyisässä kulmassa. Lattialla kiilteli Angelinan hiuksista pudonnut helmi, mutta sitä ei kumpikaan huoneessa olijoista huomannut.

Marcus yritti pysytellä kapealla penkillä mahdollisimman mukavassa asennossa, vaikka Oliverin työnnöt olivat voimakkaita ja saivat sekä hänet että penkin heilumaan liikkeen tahdissa. Joka kolmannella työnnöllä Oliverin käyrä muna osui oikeahkossa kulmassa hänen eturauhaseensa, se auttoi unohtamaan epämukavan asennon samoin kuin penkin uurteessa hankautuvan kyrvän välittämä nautinto.

Ei tämä mikään loistopano ollut, mutta parempi kuin oman käden tuoma mielihyvä. Oman lisänsä siihen toi se, että hän oli Harryn lokeron kohdalla ja saattoi kuvitella pojan alastoman perseen olleen samassa paikassa vain puoli tuntia aiemmin pelin jälkeen. Itse asiassa hän oli varma, että tunsi pojan ominaistuoksun nenässään ja nuolaisi penkkiä toivoen tavoittavansa tämän maun.

Olisi vielä odotettava useampi vuosi ennen kuin hän saisi nuolla poikaa läheltäkään tämän suloista takapuolta, parin vuoden päästä hän voisi korkeintaan suudella tätä suulle ja silloinkin vain kevyesti. Se olisi sallittua vain sitten, kun heidän kihlauksensa olisi julkaistu ja kosiskelu edennyt neljänteen tapaamiseen esiliinan valvonnassa. Takamus saisi odottaa hääyöhön asti.

Odottaminen oli raivostuttavaa.

Oliver osui taas oikeaan kohtaan ja Marcus onnistui unohtamaan hetkeksi fantasiansa kohteen. Hän oli jo aika lähellä huippuaan, eikä Oliverillakaan kauaa veisi, päätellen siitä, millaisia ääniä poika päästeli ja kuinka hallitsemattomiksi tämän työnnöt olivat muuttuneet. Hän keskittyi siihen, miten hyvältä paksun kyrvän liike tuntui hänen sisällään, kuinka touhutipoista ja liukasteesta märkä terska hieroi taivasnamiskaa satunnaisesti, mutta nautittavasti ja se riitti orgasmin saavuttamiseen.

Hän toivoi, etteivät kotitontut puhdistaisi penkkiä ennen Harryn seuraavia harjoituksia, silloin Harry istuisi tietämättään hänen kuivuneessa mällissään. Ajatus sai hänet värisemään uudestaan, mutta hänen kalunsa oli niin tyhjä, ettei se jaksanut kuin nytkähtää hieman. Hänen liikahtelunsa sai kuitenkin Oliverin vuorostaan purkautumaan, pitäjä kesti yllättävän pitkään tänään ja Marcus epäili, jonkun uusista reservipelaajista olleen ennen peliä kapteenin stressileluna.

Se oli julkinen salaisuus pelaajien kesken, että Rohkelikon pukuhuoneessa monet pelaajista olivat olleet kapteeninsa käytössä. Ei Oliver ketään varsinaisesti pakottanut, mutta suostutteli kyllä ja antoi helposti sen kuvan, että paikka ei olisi varma ilman palveluksia, vaikkei sitä koskaan suorasti siten sanonut. Pitäjä huolehti siitä, että asian vuotaessa häntä ei voisi syyttää mistään vakavasta rikkeestä, vaikka oltiinkin moraalisesti arveluttavalla alueella. Se, miten Wood oli rohkelikko eikä luihuinen, ihmetytti Marcusta usein. Hän osasi arvostaa Oliverin taidokasta manipulointia ja sääntöjen kiertämistä, mutta vain silloin, kun ne kohdistuivat muihin kuin hänen Harryynsa.

Weasleyn kaksoset, vaikka verenpettureita olivatkin, olivat Marcuksen suojeluksessa tietämättään, koska eivät olleet päästäneet Oliveria lähellekään Harrya. Sama oli Johnsonin ja Bellin suhteen, hekin huolehtivat Harryn turvallisuudesta. Spinnet puolestaan oli halveksittava olento, joka olisi varmasti lykännyt Harryn Oliverin syliin, jos se vain olisi vienyt kapteenin huomion pois tytöstä itsestään, ja pelkästään siksi, ettei itse osannut tai uskaltanut sanoa ei. Onneksi muut pelaajat olivat estäneet sen, sillä vanhojen lakien mukaan Marcuksella olisi ollut oikeus tehdä lähes mitä vain kihlattunsa häpäisijälle ja siihen osasyyllisille. Eikä Marcus halunnut tappaa yhtään puhdasveristä, jos se ei olisi välttämätöntä, ellei kyse sitten ollut Harryn suojelusta.

Oliverin pehmennyt elin luiskahti litisten ulos Marcuksesta, samalla pitäjä nousi hänen päältään ja hän huokaisi helpottuneena. He eivät kumpikaan olleet kovin kevytrakenteisia, pitäjälle se sopi, mutta yleensä jahtaajat olivat vähemmän lihaksikkaita, joten Marcuksen muskelikas rakenne herätti yleensä ihmetystä. Hän oli kuitenkin kapteenina sovittanut heidän pelityylin siten, että hänen rakenteensa toimi loistavasti tilanteessa kuin tilanteessa. Siitä kertoi heidän asemansa lähes joka vuosi finaalissa ja hänen pistetilastonsa. Wood ei ollut ainoa, jota odotti ammattilaissopimus Tylypahkan päätyttyä.

— Sun persees on yhtä tiukka kuin ensimmäisellä kerralla, ihan kuin neitsyttä panis, Oliver totesi tuttuun karkeaan tyyliinsä, kuten aina seksin aikana ja sen jälkeen. Marcus vilkaisi tätä ja huomasi, että Wood yritti vaivihkaa pyyhkiä pois verensekaista spermaa kullistaan. Sivuseikka, jos häneltä kysyttiin. Heidän seksinsä oli aina vähemmän hellää, eikä Marcus piitannut siitä, jos hänen anuksensa oli vähän repeytynyt. Harryn kanssa sellaista ei kuitenkaan saisi tapahtua, sen hän oli itselleen ja Harrylle mielessään luvannut.

— Siitähän sinä pidät, neitsyyden riistosta. Valitettavasti minun on huomautettava, ettet ollut ensimmäinen panoni meidän ensimmäisellä kerrallamme, joten et tiedä, kuinka tiukka olin poikuuteni menettäessäni. Ei sillä, ettetkö edelleen osaisi tehdä panoistamme verisempiä kuin yksikään aiemmista kumppaneistani, Marcus totesi hieman pistävästi, mutta häntä oli alkanut ärsyttää Oliverin neitsytmetsästys. — Accio varusteet, hän mutisi osoittaen sauvallaan epämääräiseen kasaan vaatteita ja suojuksia.

— Olenko kertonut sinulle siitä, kun Diggory hävisi vedon matsista ja joutui maksamaan sen perseellään? Sillä oli vielä poikuus tallella, vaikka onkin sellainen nättipoika ja suosittu, Oliver jatkoi samasta aiheesta autuaan tietämättömänä Marcuksen näpäytyksestä, tai sitten hän ei vain välittänyt kumppaninsa närkästyksestä. He olivat olleet toistensa vakipanoja jo vuoden verran.

— Ehkä sillä saattaisi olla jotain tekemistä asian kanssa, että Diggory on puuskupuh, herrasmies ja hetero? Marcus kysäisi ivallisen virnistyksen kera. Oliver röhähti nauramaan.

— Hyvä heitto, mutta olisit kuullut, kuinka se vikisi kuin kiimainen narttu saadessaan munaa, niin et kyllä pitäisi sitä heterona sen jälkeen. Sen jätkän kaapu kätkee sisäänsä uskomattoman upean ahterin, kiinteät ja kimmoisat pakarat, joita peittää herkullisen silkkinen iho. Niihin jää upeat jäljet pitkäksi aikaa, jos vähänkin puristaa...

Marcus jatkoi pukeutumista mekaanisesti, hän kuunteli vain puolella korvalla Oliverin kertomusta. Aluksi Oliverin jutut olivat olleet kiihottavia, kunnes hän oli tajunnut niiden perustuvan oikeisiin kokemuksiin, eivätkä olleet pelkkiä fantasioita, joiksi hän oli ne mieltänyt. Kyllä hänkin otti, jos seksiä tarjottiin, mutta ei koskaan painostanut ketään seksiin. Pelit ja erilaiset vedonlyönnit oli yleensä suojattu Oliverin kertoman mukaisten tapausten ehkäisemiseksi, mutta ilmeisesti sääntöjä voitiin kiertää jopa Tylypahkassa, jossa suojaukset kattoivat koko alueen ja kaikki oppilaat, koska suurin osa oli alaikäisiä.

Totuus ja tehtävä pelissä käytettiin yleensä suojaloitsuja, jotka estivät toisten pelaajien painostamisen johonkin sellaiseen, johon nämä eivät olisi valmiita. Kyllä pelissä koeteltiin edelleen uskallusta, mutta loitsu luki pelaajien mieltymykset ja rajat, joten sellaista haastetta ei voinut esittää, joka olisi ollut liikaa. Totuudessakaan ei voinut paljastaa mitään sellaista, joka vaarantaisi vakavasti jonkun turvallisuuden tai johtaisi oikeudellisiin toimiin.

Samat loitsut seurasivat heitä Tylyahoon ja koulujunaan. Hänen pitäisi välittää tieto Weasleyn kaksosille tai muille Harryn suojelijoille, jotta ylimääräisiin suojatoimiin voitaisiin ryhtyä mahdollisimman pian. Onneksi Oliverin viimeistä vuotta ei ollut paljoa jäljellä, joten ehkä Harry olisi turvassa tältä.

— Marcus, kuunteletko sinä minua ollenkaan? Oliver kysyi kärsimättömänä, ilmeisesti hän oli odottanut jonkinlaista reaktiota jo jonkun aikaa.

Marcus ei tiennyt lainkaan, mitä häneltä oli jäänyt huomaamatta, joten hän vain tuijotti kysyvästi takaisin yhä puolialastomana seisovaa miestä. Oliverilla oli yllään vain sääriä myötäilevät säämiskähousut, jotka repsottivat auki, vaikka mies sentään oli kalunsa tunkenut takaisin boksereiden suojaan.

— Et näytä olevan yhtään kiinnostunut muusta kuin omasta nautinnostasi, meillä oli ennen mukavampaa. Oletko mustasukkainen muista panoistani vai onko meidän juttu kuivumassa kokoon?

— Vai mustasukkainen, thestralinpaskaa! Me sovimme, ettei välillämme ole muuta kuin satunnaista seksiä, joten ei ole mitään mistä olla mustasukkainen.

— Älä viitsi, me sovimme toisillemme. Koulu on ohi kohta ja voimme olla enemmän kuin vain vakipanoja toisillemme, ei ole tupariitoja esteenä meidän suhteellemme.

— Mitä hittoa sinä olet saanut nyt päähäsi? Minulla ei ole mitään kiinnostusta suhteeseen, meidän välillämme ei ole muuta kuin seksiä, enkä ole koskaan muuta väittänyt. Tuvilla ei ole mitään merkitystä sille, kenen kanssa päädyn sänkyyn. Tämä oli vain sopiva tilapäisratkaisu koulun ajaksi, täältä lähdettyä aion keskittyä luomaan uraani ja kerryttämään pääomaani, kunnes asetun aloilleni sopivan kumppanin kanssa. Sinä et kuulu tulevaisuuden suunnitelmiini ja, jos aiot heittäytyä hankalaksi, niin meidän panomme olivat tässä. Kiitos ja näkemiin, Marcus totesi samalla, kun heitti kaavun harteilleen ja teki lähtöä.

Hän oli kuvitellut Oliverin ymmärtäneen asemansa, kaikki muut valloitukset ja neitsyyden riistot olivat saaneet hänet vakuuttumaan siitä. Ilmeisesti hän oli ollut täysin väärässä. Missä välissä tämä oli ehtinyt takertua häneen ja luomaan mielessään illuusion suhteen mahdollisuudesta? Wood, vaikka olikin vain vanhaa sukua eikä jaloa ja ikivanhaa, oli sentään puhdasverinen, tämän olisi kuvitellut tietävän heitä odottavat velvollisuudet sukujensa suhteen. Avioliittosopimuksia oli lähes jokaisella vanhalla suvulla, riippui poliittisesta ilmapiiristä noudatettiinko niitä vai tehtiinkö uusia sopimuksia liittolaisten toivossa.

— Marcus, älä mene. En minä vaadi sinua astelemaan alttarille, en edes olemaan uskollinen, minäkin pidän vapaudesta kokeilla muitakin vesiä, mutta sinä olet ainoa, jonka kanssa olen ollut useammin kuin kerran. Minä pidän sinusta, ehkä rakastankin, en vain vielä tiedä kunnolla mitä rakkaus on. Ole kiltti, äläkä jätä minua, Oliver anoi lähes sortuen.

— En minä rakkaudentunnustuksia kaipaa. Sinä et ole muuta kuin pelkkä pano minulle, eikä se muuksi muutu lupauksilla vapaasta suhteesta. Minulla ei ole kiinnostusta tai aikaa sellaiselle. Mikä siinä on niin hiton vaikeaa ymmärtää?

Pukuhuoneen raskas puinen ovi kolahti kiinni nostattaen tuhansia uusia pölyhiukkasia tanssimaan punertuvissa auringon säteissä. Oliver seisoi yhä samassa paikassa tuijottaen kohtaa, jossa Marcus oli hetki sitten vielä ollut. Hän oli se, joka jätti, häntä ei ollut koskaan jätetty. Miksi hän koki jätetyksi tulon sen ainoan kerran, kun hän oli oikeasti rakastunut? Sillä Oliver tiesi rakastavansa, vaikka hän Marcukselle oli muuta väittänyt.

Kaiken kukkuraksi hän oli tottunut saamaan säännöllisesti seksiä, eikä toista vakipanoa noin vain löytyisi, hän oli sentään käynyt läpi jo lähes kaikki mahdolliset ja mahdottomat vaihtoehdot Tylypahkassa. Uuden panon kouluttaminen veisi aikaa ja suurin osa Oliverin korkkaamista pojista vaati suostuttelua ja vaivannäköä, jotta näiltä saisi seksiä uudestaan. Edessä olisivat kuivat ajat ja siniset pallit.




Onneksi sentään huispauspokaali oli hänen joukkueensa tavoitettavissa tänä vuonna.

♥~ Rosier Trilogia ~


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti