tiistai 14. elokuuta 2012

Parituskimara kokeilunhaluisille: Hiekan hajuiset muistot (K-11) ja Sopimaton täydellisyys, kaunis ristiriita (K-15)




Otsikko: Parituskimara kokeilunhaluisille
Kirjoittaja: Koiranruusu
Ikäraja: vaihtelee, max K-18
Tyylilaji: Kaikkea mahdollista
Paritukset: pääsääntöisesti Harry keskeisiä Slashparituksia, muutakin voi löytyä, kuten jo pari femmeä on osoittanut
Varoitukset: riippuu raapaleesta/ficletistä/ficistä  

Vastuuvapaus: J.K. Rowling loi Potterit ja ansaitsee siitä kaiken kunnioituksen. En ole arvollinen edes nuolemaan hänen kenkiään, mitä en kyllä tekisi, mutta en myöskään väitä häneltä lainattuja hahmoja omikseni, vaikka käytän niitä omissa perversseissä tarinoissani.

A/N: Näin siis käynnistyi alunperin tämä ficci/ficletti/raapale -sarja. Joka syntyi, kun aika ja pinna eivät riitäneet kaikkiin niihin parituksiin, jotka innostavat muusaani, joten päädyimme muusan kanssa kompromissiin. Suostun kirjoittamaan muusan toiveparituksista, jos ideat ovat riittävän lyhyitä. Tähän tulee siis tekstejä silloin, kun tarvitsen muusta kirjoittamisesta paussia tai muusa painostaa tms. syystä. Kaikki tekstit voi lukea erillisinä, jollei toisin mainita.
Täällä blogissa jo muutama tähän sarjaan kuuluva ficletti jo onkin, kuten Bookends, Itsesuojeluvaisto ja Erilainen runotyttö sekä varmaan muutama muukin. Postailen näitä nyt vähän sekaisessa järjestyksessä, koska kaikkia en ollut kasannut samaan kansioon kirjoittaessani, vaikka oli tarkoitus ja nyt yritän muistaa mikä teksti oli milläkin työnimellä tallennettuna... Eli niitä tulee muiden kanssa sekaisin tänne nyt sitten postailtua, vaikka vanhoja ovatkin. Yritän laittaa raapalesarja-tagin kaikkiin tähän ja muihin ketjuihin kuuluviin teksteihin. Jos erityisesti toivotaan niin voin tehdä tälle oman tagin, mutta vielä en näe sille tarvetta.





Ikäraja: K-11
Paritus: Harry/Piers
Tiivistelmä: Dudleyn rehvastellessa voimillaan Piersin silmät osuivat hämärän kätkemään hahmoon rikkinäisessä keinussa

Haasteet joihin osallistun tällä: FF100 sana 074. Pimeys, Perspektiiviä parittamiseen - viholliset, slash10, kaiken maailman ficletit ”Rare” ja vuodenaika haaste - kesä


Hiekan hajuiset muistot


Tuskaisen kuuma päivä oli vaihtunut helteiseksi yöksi, kun Piers seurasi Dudleya tämän rähinäkierroksella. He saapuivat autiolle leikkikentälle, jonne he aina kokoontuivat ennen kotiin menoa, se oli hyvä paikka muistella illan vähemmän laillisia toimia. Ankea ympäristö ei kohottanut Piersin mielialaa, koko kesän jatkunut vieraantuminen jengistä tuntui tänään erityisen selvästi. Hän ei ollut kuitenkaan riittävän rohkea irrottautumaan porukasta, joka saattaisi kääntyä häntä vastaan.

Dudleyn rehvastellessa voimillaan Piersin silmät osuivat hämärän kätkemään hahmoon rikkinäisessä keinussa. Dudleyn serkku seurasi tilannetta ääneti ja liikkumattomana. Piers toivoi, että pojan läsnäolo jäisi huomaamatta, jotta jengi ei hakkaisi tätä. Hän yritti siirtyä sivummalle ja vetää muut mukanaan kauemmaksi keinuista, se oli ainoa mitä hän saattoi tehdä jengin heikoimpana jäsenenä. Onneksi Dudley oli aina nälkäinen ja porukka hajaantui varsin nopeasti kotiensa suuntaan.

Hiekka rahisi kenkien alla, kun Piers asteli keinuja kohti silmät nauliutuneina Harryyn. Kaskaiden siritys ja kaukainen moottoritien humina täyttivät kostean ja lämpimän yöilman. Sanomatta sanaakaan Piers tarttui Harryn keinun ketjuihin saavutettuaan sen, he olivat kaksin. Hän kiskoi keinua lähemmäksi itseään, kunnes hän seisoi keinussa istuvan pojan reisien välissä. Huulet koskettivat toisiaan kevyesti kuin lupaa kysyen, siitä tuntui olevan iäisyys, kun he olivat viimeksi olleet näin lähekkäin. Todellisuudessa aikaa oli kulunut vain kolme päivää.

Harry oli Piersin ensimmäinen poikaystävä, todiste siitä mikä teki hänestä jengiin sopimattoman. Hän oli saastainen homo Dudleyn lempisanontaa lainaten. Piers oli yrittänyt muuttua normaaliksi, kätkeä kummallisuutensa, mutta epäonnistui siinä täysin. Paidaton Harry kitkemässä auringon paahtamaa puutarhaa oli näky, joka romutti kaikki illuusiot Piersin normaaliudesta. Ensisuudelman jälkeen Piers kuitenkin iloitsi epänormaaliudestaan, mutta pelkäsi paljastumista.

Parahdus jostain kauempaa sai parin keskeyttämään hetkeksi kuhertelunsa, mutta ääntä seurannut hiljaisuus palautti huulet toistensa luo. Samettiset kesäyöt olivat kuin luotuja salaisille suhteille, kiihkeille romansseille ja varastetuille hetkille. Kumpikin poika unohti hetkeksi heitä ympäröivät ongelmat, fyysinen läheisyys oli uutuudessaan hallitsevaa. Ruusujen makea tuoksu sekoittui hiekan hajuun muistoissa, joita pojat loivat suviöinä.









Ikäraja: K-15
Paritus: Harry/Teddy
Varoitukset: Pedofilia
Tiivistelmä: Ristiriita, se vallitsi Harryn mielessä omantunnon ja halun välillä. Täydellisyys, se oli hetki, jolloin he olivat yhdessä.

Haasteet: Perspektiiviä paritukseen - VÄÄRIN!, Slash10 ja kaiken maailman ficletit "Olet nuori
Ja minä rakastan vain sinua
Vanhenet
Ja minä vain rakastan sinua
Olet vanha
Ja vain minä rakastan sinua"


Sopimaton täydellisyys, kaunis ristiriita


Koirantähti vilkkui iloisesti yötaivaaksi loitsitussa katossa. Sen näkeminen muistutti Harrya vastuustaan kummisetänä, sai syyllisyyden sattumaan kipeämmin sielussa. Sirius ei koskaan olisi tehnyt sitä, mitä Harry oli erehtynyt tekemään ja teki yhä. Mies oli ollut ehkä vastuuton ja epäkypsä kummisedäksi, mutta hän ei ollut tahrannut viatonta, kuten Harry oli.


Sopimaton, oli se sana, joka kuvasi parhaiten sitä, kuinka Harry oli hyväillyt Teddyä. Väärin, kertoi selvästi millainen suhde aikuisen ja viisitoistavuotiaan kummipojan välillä oli. Kaunis, sitä Teddy oli Harryn silmissä. Ristiriita, se vallitsi Harryn mielessä omantunnon ja halun välillä. Täydellisyys, se oli hetki, jolloin he olivat yhdessä.


Tylyahon asuntonsa ikkunasta Harry saattoi nähdä vilauksen Tylypahkaa, joka kätki sisäänsä sinihiuksisen pojan, jonka läheisyyttä mies janosi. Häpeällinen halu hallitsi häntä, eikä hän osannut kieltää sitä itseltään sen paremmin kuin poikakaan, joka ei edes ymmärtänyt, kuinka väärin kosketukset olivat olleet. Luuli sitä rakkaudeksi, koska kahdeksanvuotiaana oli ollut liian nuori ymmärtämään, mikä oli oikein. Harryn olisi pitänyt tietää.


Harry ei ollut varma, kuinka monta kertaa hän oli päättänyt, ettei enää koskisi kummipoikaansa seksuaalisesti. Yhtä monta kertaa hän oli lupauksensa rikkonut, Teddyn seurassa hän tuli sokeaksi tekojensa likaisuudelle. Hän oli tahrannut kauniin asian, rikkonut lapsen, joka haki hänen luotaan isällistä rakkautta. Haki ymmärtäjää ja lohduttajaa, kun Andromeda kieltäytyi puhumasta Remuksesta.


Harry oli käyttänyt pojan luottamusta ja läheisyydenkaipuuta hyväkseen, muuttanut tarinatuokiot salatuiksi kohtaamisiksi, luvattomaksi seikkailuksi. Eikä hänessä ollut miestä tunnustamaan tekojaan, lopettamaan tuhoon tuomittua suhdetta, suojelemaan lasta, jonka hyvinvointi hänelle oli uskottu. Aurori Potter ei kyennyt itse noudattamaan niitä lakeja, joiden toteutumisen varmistaminen oli hänen tehtävänsä.


Kahahdus kertoi näkymättömyysviitan pudonneen lattialle, kun Teddy kiipesi vuoteeseen Harryn viereen. Poika painoi huulensa kummisetänsä huulille, tällä oli asiaa hänelle. Mutta puhuminen sai odottaa vielä hetken, Harry ei mieliteoltaan pystynyt keskittymään sellaiseen, ja lihallinen nautinto saisi itsesyytöksetkin katoamaan hetkeksi. Hän rakasti poikaa, rakasti enemmän kuin mitään muuta. Hän rakasti liikaa.
                                                         


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti